Toivotamme kaikille mukavia joulun pyhiä! Demi viettää joulua leppoisissa tunnelmissa syöden ja nukkuen, ja lenkkeilee toivottavasti lumipeitteen kuorruttamassa metsässä.

Eilen vietettiin helteinen päivä Pieksämäen kaikkien rotujen näyttelyssä. Onneksi omaa kehää odoteltiin varjoisassa paikassa, ja itse koitos oli ohi muutamassa minuutissa. Kotiin palattiin seuraavanlaisen litanian saattelemana: ERI  SA PN2 VASERT, éi yhtään hullumpi keikka!!! Valkkarit arvosteli Mrs Leonie Darling Australiasta.

Demin juoksut alkavat olla jo loppusuoralla, pientä tiputtelua ehkä vielä on. Kaikenkaikkiaan tämä elämäni ensimmäinen kokemus narttukoiran juoksuista on varsin positiivinen. Muutamia kertoja pidettiin tytöllä pöksyjä ja hyvin antoi niitä pitääkin, eka kerran meinasi tavoitella kuonolla housujen suuntaan, mutta kun kielsin niin antoi olla niiden tosi kiltisti. Juoksun eka viikkona oli Kasper-westie hyvin kiinnostunut Demistä ja kovasti yritti astumaan päästä ja Demikin hyvin suopeasti suhtautui innokkaaseen pikkumieheen(joka kastroitiin viime kesänä). Kokoeron takia koirien touhuilu oli kyllä melko koomista katsottavaa, voitte varmaan kuvitella...

Ensimmäiset agility treenit oli jo, mutta minä en päässyt juoksujen takia kuin kuunteluoppilaaksi, no, juhannusviikolla treenit jatkuu ja päästään Demin kanssa kunnolla mukaan , sitä ennen täytyykin harjoitella omilla pikku esteillä nyt kun helteetkin taitavat olla toistaiseksi nautittu.

Mökillä ollaan aina silloin tällöin käväisty ja ensimmäinen homma minkä Demi siellä tekee on ylläriylläri: hyppää Saimaan aaltoihin viilentymään. Uiminen on jättikivaa, tuumii Demi! Ja aikamoinen hengenpelastaja tuo on, kun aina jos joku menee uimaan, on tyttö viivana perässä ja ui eteen ohjailemaan takaisin rantaan päin. Ja Demin lemmarihommaa on noutaa vedestä mitä ikinä sinne heittääkin, ihan oikeat dammytkin on hyviä.

Kesäiset terveiset täältä savosta iloiselta valkkaritytöltä sekä onnelliselta koiran omistajalta :)

Päivittelyssä on ollut hiukkasen taukoa kun kuvien lataamisessa on ilmennyt ongelmia, mutta yritetään taas, vaikka en haluamiani kuvia saanut laitettua...

Mikkeli rn ERI JUK2 Tuomari Leni Finne

Juu, eli hienosti meni näyttelyt, jotka olivat tuossa n. puolen kilometrin päässä kodistamme. Sawa-sisko oli upeasti ROP ja sai ensimmäisen sertinsä! Näyttelyn jälkeen siskokset pääsivät peuhaamaan yhdessä meidän pihalle ja oli mukava nähdä sekä siskoa että omistajia.

Kuin kaksi marjaa Demi ja Sawa

l

Tokokoulutuksessa ollaan taas oltu kahdesti viikossa kun harkat pienryhmässä alkoivat jälleen erinomaisessa ohjauksessa uusia juttuja opetellen. Tunnaripalikoiden etsiminen tuntuu olevan hauskaa hommaa ja nyt tötteröitä, joiden alle palikka piilotetaan, voi olla jo aika montakin. Nenälle hommia, nuuh! Käväisin myös kuunteluoppilaana Jessica Svahljungin toko-valmennuksessa samassa kerrassaan hyödyllistä oppia. Muutama viikko sitten ehdittiin jo osallistumaan ensimmäisiin tokon möllikisoihin, ihan kiva kokemus, vaan tuli todettua että lisää häiriötreeniä tarvitaan.

Kävimme myös agilityn alkeiskurssin hallittavuustestissä, joka meni tosi hyvin ja pääsimme kurssille! Kurssi alkaa jossain vaiheessa kesäkuun aikana, mukavaa vaihtelua tokolle ja Demi-tytöllä varmaan vauhtia piisaa. Pari päivää sitten alkoi Demillä ensimmäiset juoksut ja nyt sitten opiskellaan tuota tyttökoirien sielunelämää ja hormoonihiprakan vaikutuksia, ainakin toistaiseksi on pitänyt itse hyvin huolta putsauksesta ja varulta on kaappiin hommattu pöksytkin, mutta voihan se olla että siellä saavat pysyäkin.

 

 

Vaikka talvi oli lunta pullollaan ja kylmääkin riitti, tuli kevät juoksujalkaa ja sulatti valkoisen lumipeiton aivan silminnähtävän sukkelaan. Piha on paikoitellen multamöllöä ja koira välillä vähemmän valkoinen, mutta kaikesta kurasta huolimatta kevät on ihanaa aikaa - linnut visertävät, aurinko lämmittää niin ilmaa kuin mieltäkin ja luonnossa uusi kasvukausi alkaa heleän vihreänä. Milloinkohan ensimmäiset leskenlehdet kurkkivat tien reunuksilta?

 

Takana on tiukka tokotreeniputki kun viikoittaisten treenien lisäksi osallistuimme Tiina Bångin  tokon jatkokurssille, jossa alokasluokan liikkeiden lisäksi harjoittelimme ruutuunmenoa sekä tunnarikapuloiden etsimistä "tötteröiden alta", jossa Demi osoittautuikin melkoisen taitavaksi. Tässä kevään aikana olisi kai uskaltauduttava möllitokokisoihin, mutta ennen sitä olisi vielä liikkeissä hiomista. Alku kesästä mahdollisesti pääsemme tutustumaan tarkemmin agilityn ihmeelliseen maailmaan ja täytyykin tässä joku päivä viritellä omat esteet tuohon pihalle ja testata vieläkö neiti mahtuu renkaan läpi hyppäämään.

Kävimme toissa sunnuntaina pyörähtämässä match show-kehässä muistelemassa kehäkäytöksen kukkasia tulevia näyttelyitä varten ja tulipa siinä samalla loistavaa häiriö- ja luoksepäästävyystreeniä. Demi on nimittäin alkanut hieman pakittamaan luoksepäästävyystreenissä ja saattaa myös alkaa haukkumaan ventovieraille jos Demille alkavat juttelemaan, tässäkin asiassa siis lisää harjoitusta ja positiivisia ihmiskokemuksia namien voimalla.

 Tässä Demin hieno mätsäriesiintyminen, ei sij.

Nyt taitaa olla vuosi vierähtänyt siitä kun pikkuinen valkoinen pehmopallo matkusti kotiimme ilahduttamaan meitä, ja vaikka ystävystyminen westiemme kanssa kaikesta yrityksestä huolimatta oli nihkeää, on koirien yhteiselo nykyisellään hyvin leppoisaa ja saattavat jopa yhdessä leikkiä. Niin siis valkoinen kaunotar lopultakin sulatti pienen terrieriherran sydämen.<3

Viime viikolla käväistiin lääkärin luona rokotuksessa ja samalla yritettiin selvittää syytä Demin alettua nuolemaan ulkosynnyttimiä todella tiuhaan, minä ensin luulin juoksujen alkavan, mutta  paperitesteissä ei ollut mitään juoksuihin viittaavaa. Lääkäri arveli nuolemisen liittyvän esikiiman oireisiin ja kotihoitona suihkuttelimme koiran takapäätä ja kyllä se nuoleminen loppui.

lääkärin puntari näytti Demin painoksi 31kg, säkäkorkeus täytyykin vielä mitata...