Eilen vietettiin helteinen päivä Pieksämäen kaikkien rotujen näyttelyssä. Onneksi omaa kehää odoteltiin varjoisassa paikassa, ja itse koitos oli ohi muutamassa minuutissa. Kotiin palattiin seuraavanlaisen litanian saattelemana: ERI  SA PN2 VASERT, éi yhtään hullumpi keikka!!! Valkkarit arvosteli Mrs Leonie Darling Australiasta.

Demin juoksut alkavat olla jo loppusuoralla, pientä tiputtelua ehkä vielä on. Kaikenkaikkiaan tämä elämäni ensimmäinen kokemus narttukoiran juoksuista on varsin positiivinen. Muutamia kertoja pidettiin tytöllä pöksyjä ja hyvin antoi niitä pitääkin, eka kerran meinasi tavoitella kuonolla housujen suuntaan, mutta kun kielsin niin antoi olla niiden tosi kiltisti. Juoksun eka viikkona oli Kasper-westie hyvin kiinnostunut Demistä ja kovasti yritti astumaan päästä ja Demikin hyvin suopeasti suhtautui innokkaaseen pikkumieheen(joka kastroitiin viime kesänä). Kokoeron takia koirien touhuilu oli kyllä melko koomista katsottavaa, voitte varmaan kuvitella...

Ensimmäiset agility treenit oli jo, mutta minä en päässyt juoksujen takia kuin kuunteluoppilaaksi, no, juhannusviikolla treenit jatkuu ja päästään Demin kanssa kunnolla mukaan , sitä ennen täytyykin harjoitella omilla pikku esteillä nyt kun helteetkin taitavat olla toistaiseksi nautittu.

Mökillä ollaan aina silloin tällöin käväisty ja ensimmäinen homma minkä Demi siellä tekee on ylläriylläri: hyppää Saimaan aaltoihin viilentymään. Uiminen on jättikivaa, tuumii Demi! Ja aikamoinen hengenpelastaja tuo on, kun aina jos joku menee uimaan, on tyttö viivana perässä ja ui eteen ohjailemaan takaisin rantaan päin. Ja Demin lemmarihommaa on noutaa vedestä mitä ikinä sinne heittääkin, ihan oikeat dammytkin on hyviä.

Kesäiset terveiset täältä savosta iloiselta valkkaritytöltä sekä onnelliselta koiran omistajalta :)